Tiedätkö mitä kuuluu tanssietikettiin ja mitä tanssilajeja Suomessa yleisesti tanssitaan? Alla kattavasti tietoa tanssietiketistä ja eri tanssilajeista, jotka on julkastu Tanssiseura Sekahaku ry sivuilla.
Tanssietiketti
https://sekahaku.net/tanssitietoa/tanssietiketti/
Tanssietiketin tarkoitus on tehdä tanssimisesta ja muusta kanssakäymisestä tanssipaikoilla kaikille mieluisaa. Sääntöjen perustana on ajatus siitä, että muiden tanssijoiden turvallisuudesta ja mukavuudesta täytyy huolehtia. Tanssija on aina ystävällinen, epäitsekäs ja reilu.
- Kunnioita pariasi ja muita tanssijoita.
- Pukeudu mukavasti ja asianmukaisesti ja yritä kunnioittaa pukeutumisellasi tilaisuuden luonnetta ja järjestäjiä. Valitse tanssimiseen soveltuvat kengät.
- Hae tasapuolisesti kaikkia tanssimaan.
- Tanssiin haettaessa mies kumartaa kevyesti tai esittää kutsun esim. sanoin: "Saanko luvan?" Nainen vastaa nyökkäämällä ja ojentamalla vasemman kätensä. Mies saattaa naisen rivistä lattian vapaalle osalle.
- Tanssikappaleet soitetaan pareittain. Ensimmäisen jälkeen molemmat kiittävät ja jäävät paikoilleen. Toisen jälkeen molemmat kiittävät uudelleen, mies saattaa naisen paikalleen ja molemmat kiittävät vielä kerran.
- Älä kieltäydy tanssista ellei sinun ole pakko. Jos torjuit jonkun, et voi heti tanssia toisen kanssa, varsinkaan samaa kappaletta.
- Liikkuvat tanssijat tanssivat lattian reunoja pitkin kiertäen vastapäivään eli tanssisuuntaan. Nopeasti liikkuvat parit tanssivat ulkoreunoja pitkin ja hitaasti etenevät parit kiertävät lattiaa keskemmältä. Paikallaan pysyvät parit tanssivat lattian keskellä tai tanssiin sopivassa nurkassa.
- Ota muut parit huomioon. Toimi turvallisesti ja kohteliaasti lattialla. Mies viejänä huolehtii siitä, ettei törmää muihin tanssijoihin. Mies väistää tanssisuunnassa edellään olevia pareja. Miehen tulee myös välttää tanssimasta muutamaa askelta enempää selkä menosuuntaan. Kun törmäyksiä kuitenkin aina sattuu, miehen tehtävä on pyytää anteeksi.
- Älä koskaan syytä pariasi epäonnistumisista.
- Älä opeta ketään pyytämättä parketilla. Pyytämättä opettaminen on toiselle nöyryyttävää.
- Sovita oma tanssisi parisi tasoon. Huomaa myös, että akrobatiakuviot eivät sovellu yleisille tanssipaikoille.
- Hymyile, ole ystävällinen ja huomioonottava.
Pukeutuminen ja henkilökohtainen siisteys
Pukeutuminen on tanssilavoilla aika vapaata ja vaihtelevaa. Vaatteiden pitää kuitenkin ehdottomasti olla siistit.
Naisilla sekä hame että housupuku ovat etiketin mukaisia. Useimpien miesten mielestä hame on viehättävämpi, varsinkin leveähelmainen. Älä käytä kapeaa hametta (ainakaan joustamattomasta materiaalista valmistettua), koska se haittaa sekä naisen että miehen tanssiliikkeitä. Valitse kengiksi tanssimiseen tarkoitetut kengät.
Kolikot, avaimet, kammat ja muut vastaavat esineet kannattaa pitää sellaisessa taskussa, joka ei kosketa paria tanssiessa. Käsilaukkua ei kannata kuljettaa mukana, vaan se jätetään esim. naisten rivin taakse. Joissain paikoissa laukun voi jättää varmempaan talteen orkesterilavan reunalle.
Tanssiessa pari on keskenään läheisessä kontaktissa. Siksi on tärkeää huolehtia ennen tansseihin lähtöä ja tanssien aikana hygieniasta. Kannattaa muistaa myös, että voimakkaat deodorantit ja hajuvedet, partavedet ja hiusaineet eivät ole yhtään sen mukavampia haisteltavia kuin tupakka, valkosipuli tai vanha hikikään. Tanssi on kuitenkin liikuntaa, jopa urheilua, eikä hikoilua voi eikä pidäkään välttää. On kohtuuton vaatimus, ettei saa hiota tanssiessaan. Varaa tarvittaessa tansseja varten vaihtopaitoja.
Yleisön järjestäytyminen
Lavalla on jokin tietty seinusta varattu naisten riville. Seinän valinnassa ei ole mitään logiikkaa, joten oudossa paikassa on vain katsottava mallia muista. Yleensä seinustalla on penkkejä tai tuoleja, mutta istumapaikat eivät riitä läheskään kaikille, joten naiset tavallisesti seisovat rivissä seinän edessä. Joillain lavoilla myös miehillä on oma seinusta, mutta ei kaikilla.
Tanssiin kutsu
Normaalisti miehet hakevat naisia tanssimaan. Mies voi pyytää naista tanssimaan pelkällä kumarruksella tai hän voi sen lisäksi esittää kutsun sanoin; perinteinen sanonta "saanko luvan" on yksi vaihtoehto muiden joukossa. Nainen vastaa niiaamalla tai nyökkäämällä ja ojentaa miehelle vasemman kätensä. Mies saattaa naisen rivistä lattian vapaalle osalle. Tervehdykset vaihdetaan vasta, kun pari on päässyt pois muiden hakijoiden tieltä.
Tanssiinkutsusta kieltäytyminen ilman syytä on epäkohteliasta, mutta kaikki eivät piittaa kohteliaisuudesta. Hakijan humalatila, epäsiisteys ja etiketin vastainen käyttäytyminen ovat päteviä syitä kieltäytymiseen. Haettava voi myös syyn kertoen kieltäytyä, jos hän ei osaa kyseistä tanssilajia mutta ei ole ehtinyt väistyä hakurivistä.
Koska tanssiinhaku alkaa ennen kappaleen alkua, käy joskus niin, että jompikumpi huomaa vasta haun jälkeen, ettei osaakaan seuraavaksi tulevaa tanssia. Jos hakija huomaa, että tanssi onkin hänelle outo, hänen tulee viipymättä tarjota haettavalle mahdollisuutta palata paikalleen, jotta muut ehtivät hakea häntä. Jos haettava ei halua palata, voidaan tanssia hakijan taitojen mukaan tai siirtyä syrjemmälle odottamaan seuraavia kappaleita. Jos taas käy toisinpäin, eli jos haettava ei osaa kyseistä tanssilajia, hakijan tehtävä on taitojensa mukaan tutustuttaa haettava kyseiseen tanssilajiin, mikäli haettava niin haluaa. Jos haettava ei halua tanssia, hakija voi ehdottaa tanssin siirtämistä esimerkiksi seuraavaan kappalepariin, ja jos haettava suostuu siihen, hakija voi tälle parille hakea jotakuta toista kyseiselle musiikkiparille.
Tanssikappaleet tulevat aina pareittain (ainakin niiden pitäisi tulla). Ensimmäisen kappaleen jälkeen molemmat kiittävät ja jäävät lattialle. Toisen kappaleen jälkeen molemmat kiittävät uudestaan, sen jälkeen mies saattaa naisen paikalleen ja molemmat kiittävät vielä kerran. Mies saattaa naista joko pitämällä naisen vasenta kättä omassa oikeassaan tai muodollisemmin tarjoamalla oikean käsivartensa naiselle, joka tarttuu siihen vasemmalla kädellään.
Naistenhaku
Useimmilla, mutta ei kaikilla tanssipaikoilla naisten hakuun on varattu tietty aika illasta, tavallisesti yksi tunti. Joillain lavoilla joka toinen tunti on miehille ja joka toinen naisille. Suomessa järjestetään myös erityisiä naistentansseja, joissa naiset hakevat koko illan, mahdollisesti yhtä miehille varattua tuntia lukuunottamatta.
Hakuvuoro ilmaistaan tavallisesti kyltillä tai valotaululla. Jos sellaista ei ole, orkesteri ilmoittaa hakuvuoron vaihtumisesta. Vain tanssiin haku muuttuu naistentunnin ajaksi, kaikki muut roolit pysyvät ennallaan: mies on edelleen se, joka vie tanssissa, ja tanssin jälkeen mies vie naisen paikalleen, ei päinvastoin.
Naiset voivat halutessaan tanssia myös tyttöpareina. Naistentunnin aikana se ei kuitenkaan ole kohteliasta, paitsi jos miehet on jo kaikki haettu. Miehet eivät tanssi keskenään.
Naistentunnin jälkeen on mieheltä kohteliasta hakea mahdollisuuksien mukaan ainakin niitä naisia, jotka hakivat häntä ja joiden kanssa hän ei ollut tanssinut alkuillan aikana.
Ohjaaminen ja seuraaminen
Mies on aina se, joka vie tanssissa. Hän valitsee sekä tanssittavat kuviot että reitin. Etenevissä tansseissa lattiaa kierretään vastapäivään. Miehen tulee väistää tanssisuunnassa edellään olevia pareja. Jotta mies pysyisi koko ajan olla selvillä edessä olevasta tilasta, hänen täytyy välttää tanssimasta selkä tanssisuuntaan enempää kuin pari askelta kerrallaan. Jos eteen ilmestyy este, jota mies ei näe, nainen voi antaa miehelle pienen merkin käden painalluksella. Törmäyksen sattuessa miehen tehtävä on pyytää anteeksi; naisen ei tarvitse pyydellä anteeksi, koska hän vain menee sinne mihin mies vie.
Moniin kappaleisiin voi soveltaa useampaa kuin yhtä askelikkoa, ja on tavallista, että osa pareista tanssii paikoillaan samalla kun osa kiertää lattiaa. Suorakaiteen muotoisella ja pyöreällä lattialla paikallaan tanssivat parit asettuvat tavallisesti lattian keskelle ja etenevät reunoille. Alueiden raja muuttuu tanssijoiden määrän mukaan. Epäsäännöllisemmän muotoisilla tanssilattioilla on usein jokin etenevään tanssiin huonosti sopiva nurkka, jota kannattaa ensisijaisesti käyttää paikallaan tanssittaviin lajeihin. Jos nurkka ei riitä, käytetään tavallisesti keskilattiaa jatkeena.
Myös eteneviä askelia voi tanssia eri nopeuksilla. Tanssin sujuvuuden kannalta on välttämätöntä, että hitaasti etenevät tanssijat kiertävät lattiaa keskemmällä kuin nopeasti liikkuvat. Valitettavasti satunnaiset tansseissakävijät eivät tunne tätä sääntöä, ja he ovat yleensä juuri niitä, joita sääntö koskee.
Akrobatiakuviot
Akrobatiakuvioita ei kannata turvallisuussyistä yleisissä tansseissa tehdä. Toinen huomioonotettava seikka on se, että vaikka tilaa olisikin, ei sellaisesta daamista, joka ei ole akrobatiakuvioita tehnyt tai harjoitellut, ole hauska joutua kokeilemaan ilmalentoa ilman varoitusta ja julkisella paikalla.
"Virheetön tanssisuoritus"
Älä koskaan syytä pariasi epäonnistuneesta kuviosta tms. Vaikka epäonnistuminen kuinka olisi toisen virhe, ei syyttely ole oikein. Riippumatta siitä kumman virhe alunperin on, on tapahtunut syytä kuitata hymyllä.
Pyytämättä opettaminen
On parempi keskittyä siihen, mitä pari jo osaa kuin yrittää parissa minuutissa opettaa jotain uutta. Jokainen on tullut tansseihin pitämään hauskaa eikä raatamaan uuden materiaalin parissa. Pyytämättä opettaminen on toiselle nöyryyttävää.
Opin pyytäminen
Opin pyytäminen ei välttämättä ole paha rike, toisinaan se on jopa mairittelevaa. On kuitenkin otettava huomioon, että toinen haluaa tanssija ei opettaa. Jos siis Sinua haetaan tanssimaan lajia, jota et osaa, voit sanoa "Haluaisin, mutta en osaa." Näin hakijalle jää mahdollisuus valita, haettava saa sanottua toiveensa eikä hakijalle tule torjuttu olo. Hakija voi todeta: "Kokeillaan vaikka perusaskelta".
Esiintyjien tauot
Orkesteri ja/tai solisti esiintyy yleensä 45 minuuttia kerrallaan. Jos musiikista vastaa yksi orkesteri (tai jos toisen orkesterin repertuaari ei riitä koko illaksi), on esiintymisjaksojen välillä 15 minuutin tauko, jolloin soitetaan nauhoitettua musiikkia. Taukojen aikana tanssitaan kuten muulloinkin, ja kappaleet tulevat edelleen pareittain.
Tanssien päättyminen
Ilmoituksissa ilmoitetaan usein tanssien päättymisajankohdaksi se kellonaika, jolloin paikan on oltava tyhjä. Tanssi loppuu puoli yleensä tuntia aikaisemmin. Perinteen mukaan viimeinen kappalepari on aina valssia. Jos yleisö on esiintyjiin tyytyväinen, se voi taputtaa heidät uudestaan takaisin. Ylimääräiset kappaleet voivat olla mitä lajia tahansa.
Tanssilajit
https://sekahaku.net/tanssitietoa/tanssilajit/
1. Foksi
Foksi on Suomen seuratanssin yleisin perustanssi ja siksi se sopii erittäin hyvin aloituslajiksi tanssiharrastuksen aloittamiseen. Sitä tanssitaan syliotteessa (eli suljetussa otteessa) ja sen lajinomaisella askelikolla hidas-hidas-nopea-nopea pystyy tanssimaan sekä hitaaseen että nopeaan musiikkiin. Myös Tangoa, Swingiä ja latinalaistansseja voi tanssia Foksina. Foksissa on selkeä ylöspäin suuntautunut jousto. Erittäin hidasta foksimusiikkia varten voit harrastuksen edetessä treenata myös Hidas Lavafoksi -nimisissä treeneissä.
2. Valssi
Valssi eli tavallinen suomalainen Valssi on perinteinen tanssi Suomen tanssilavoilla ja häissä. Siksi se on tanssilaji, joka kaikkien tanssia harrastavien kannattaa harjoitella. Valssille on tyypillistä musiikinmukainen keinunta. Perusvalssissa liikutaan syliotteessa eteenpäin ja pyöritään oikealle ja vasemmalle. Hidas Valssi on oma tanssilajinsa ja monelle soveltuu hyvin Hidas Valssi treenilajiksi ennen varsinaista Valssia.
3. Hidas Valssi
Hidas Valssi on monen mielestä yksi ihanimmista tanssilajeista. Musiikkina hidas valssi on unelmoivaa, upeaa eikä jätä ketään kylmäksi. Hitaasta Valssista on tullut hyvin suosittu seuratanssi, jota tanssitaan nykyään jopa enemmän kuin nopeampaa perinteistä suomalaista valssia. Tanssilajina Hidas Valssi on oma laji, koska sen askellus ja tekniikka eroavat normaalista Valssista. Seuratanssina tanssittu Hidas Valssi pohjautuu ns. englantilaiseen hitaaseen valssiin, jossa perusaskel on askel-askel-yhteen. Hitaasta Valssista voit harrastuksen edetessä kokeilla myös Hidasta Amerikkalaista Valssia.
4. Kävelyhumppa
Kävelyhumppa on monen mielestä helppo ja kevyt tapa tanssia humppaa. Sen perusaskel on nimensä mukaisesti kävelyaskel. Kävelyhumppa sopii hyvin tanssiharrastuksen aloittamiseen. Joskus erotellaan omaksi tanssilajikseen Kuviohumppa, jolla tarkoitetaan kävelyaskelin tanssittavaa tanssia, jossa on avo-otteissa tehtäviä tanssikuvioita. Tanssiseura Sekahaku käyttää nimitystä Kävelyhumppa Kävely- ja Kuviohumpan yhdistelmästä.
5. Kuviohumppa
Kuviohumppa, jossa etenevän kävelyaskelluksen aikana tehdään erilaisia tanssikuvioita.
Tanssiseura Sekahaku käyttää nimitystä Kävelyhumppa Kävely- ja Kuviohumpan yhdistelmästä.
6. Humppa
Humppa on tanssina kehittynyt viime vuosisadan puolivälissä, kun muusikot kehittivät nopeamman tavan soittaa foksia ja loivat siihen erilaisen poljennon. Askeleet piti tällöin muuttaa ja keksittiinkin käyttää Humpassa Sambasta tuttua kolmiaskelta, joka rytmitykseltään kuvataan yks-ja-kaks. Humpalle on ominaista voimakas jousto ylös ja alas. Toinen suosittu muoto tanssia humppaa on Kävelyhumppa.
7. Kävelyjenkka
Kävelyjenkka on kevyt ja nautittava tapa tanssia jenkkaa. Perinteisen Jenkan hyppyjen sijaan liikutaan eteenpäin ja pyöritään kävelyaskelin. Kävelyjenkan askellus voidaankin kuvata hokemalla askel-viereen-askel, askel-viereen-askel, askel-askel-askel-askel. Kävelyjenkkaan on liikkumisen helppouden vuoksi kehittynyt runsaasti kivoja tanssikuvioita.
8. Jenkka
Jenkka, jota kutsutaan myös Hyppyjenkaksi, on vauhdikas ja hauska seuratanssi. Se on perinteinen suomalainen seuratanssi Polkan ohella. Tyypillistä sille on eteneminen hyppyaskelin ja pyörinnät parin kanssa oikealle ja vasemmalle. Monet tunnistavat jenkan seuraavasta hokemasta: askel-askel-hyppy, askel-askel-hyppy, hyppy-hyppy-hyppy-hyppy.
9. Tango
Suomessa tanssitaan pääasiassa ns. Suomalaista Tangoa, joka sopii hyvin kaikkien meidän hyvin tuntemaan melankoliseen ja melodiseen suomalaiseen tangomusiikkiin. Tangon askelrytmitys on perusmuodossaan sama kuin Foksissa eli hidas-hidas-nopea-nopea. Tangossa liikutaan kuitenkin loivemmin ja Tangolle tyypillisiä ovat pysähdykset ja taivutukset. Muita Suomessa suosiota saavuttaneita tanssilajeja tangomusiikin tanssimiseksi ovat Wanha Tango ja Argentiinalainen Tango.
10. Fusku
Fusku on yleisin Suomessa lavoilla tanssittava kädenalitanssi eli ns. avoimen otteen tanssi ja monen ehdoton suosikkilaji. Sitä tanssitaan nopeaan foksimusiikkiin, joten tansseissa soitetussa musiikeissa on paljon Fuskuun sopivia kappaleita. Fusku on yksinkertaistettu versio Jivestä. Fuskun keskeisin askelrytmi on sama kuin Foksin eli hidas-hidas-nopea-nopea ja siksi Fusku onkin helppo omaksua, jos Foksi on jo hallussa. Fuskun askelluksessa on joustoa ja se sisältää kuvioita ja pyörimistä. Fusku sopii myös tanssiharrastuksen aloittamiseen.
11. Jive
Jive on Fuskua askelikoltaan ja myös tekniikaltaan vaativampi, mutta tanssikuvioinniltaan samankaltainen avoimen otteen tanssi, jota tanssitaan svengaavaan musiikkiin. Jiveä tanssipari tanssii pienellä alueella tehden paikanvaihtokuvioita kädenalituksineen kuten Fuskussa.
12. Bugg
Bugg on Ruotsista Suomeen rantautunut Rock´n´Swing-tanssi, jonka suosio on kasvanut huimasti viimeisen 10 vuoden aikana. Yksi syy suosion kasvuun on se, että Bugg sopii monenlaiseen musiikkiin. Buggin perusaskel on helppo, kävelyaskeleeseen perustuva 1-2-3-4 -muotoa oleva askel. Viejän askel on vapaa. Bugg on kädenalitanssi ja sitä siis tanssitaan avoimessa otteessa. Bugg sisältää sekä viejän että seuraajan tanssissa paljon pyörähdyksiä ja kädenalikuvioita. Ennen kuin kokeilet Buggia, sinun kannattaa treenata muita tansseja esim. Fuskua.
13. Rumba = Rumba-Bolero
Rumba on lattareiden suosion myötä tullut yhdeksi suosituimmaksi tanssilajiksi treeneissä ja se kasvattaa suosiotaan myös lavoilla. Seuratanssina Rumba on Rumba-Boleroa, jolloin Bolero-nimellä korostetaan sen eroa kilpatanssin Rumbasta, jonka ajoitus suhteessa musiikkiin on hieman erilainen. Seuratanssissa Rumban perusaskel toteuttaa rytmitystä hidas-nopea-nopea ja askelikko aloitetaan musiikin tahdin 1. iskulta. Rumbaa tanssitaan pääasiassa paikkatanssina. Siinä on sekä syliotteessa että avoimessa otteessa tanssittavia kuvioita. Rumbaa tanssitaan ihanaan, hitaaseen musiikkiin ja tanssissa korostuu lattarimainen vartalonkäyttö, varsinkin lantion käyttö. Turhaan ei Rumbaan sanota kosiotanssiksi.
14. Cha Cha
Cha Cha on myös lattari, mutta Rumbaan verrattuna se on tanssina napakampaa ja musiikkina nopeampaa. Tanssilajina Cha Cha sisältää paljon samoja tanssikuvioita kuin Rumba, siksi kannattaakin treenata ensin Rumbaa ja sen jälkeen ottaa Cha Cha haltuun. Cha Cha:n perusaskel voidaan kirjoittaa muotoon 1-2-3 cha-cha. Myös Cha Cha:ssa on tärkeää vartalonkäyttö. Cha Cha:ta tanssitaan yleensä paikkatanssina.
15. Salsa
Salsa on maailman suosituin tanssilaji. Suomessa Salsa on yleistynyt myös lavoilla sitä mukaa, kun orkesterit ovat ottaneet salsamusiikkia ohjelmistoihinsa. Salsa on vauhdikas paritanssi, jota tanssitaan pääosin paikoillaan. Salsan rytmitys on nopea-nopea-hidas. Rytmityksen voi kuvata myös hokemalla yks-kaks-kol-tauko.
16. Bachata
Bachata on salsabileiden "hidas". Sitä tanssitaan syliotteessa tehden välillä avoimia kuvioita.
17. Samba
Samba on vauhdikas brasilialaista alkuperää oleva tanssi, jolle on ominaista sykkivä vartalon jousto. Rytmityshokemana Sambassa on yks-a-kaks. Paritanssina Sambaa voidaan tanssia sekä paikkatanssina että tanssisuunnassa edeten. Yksi Samban muodoista lavoilla on Samba-Swing.
18. Samba-Swing
Samba-Swing on helppo tapa tanssia Sambaa. Siinä tanssitaan Samban askelin Fuskusta tuttuja kuvioita.
19. Masurkka
Masurkka on yksi Suomen vanhimmista tanssilajeista. Koska Masurkan askelikko on helpompi kuin Polkan, harjoitellaan usein ensin Masurkkaa ja sitten vasta Polkkaa. Masurkan alkuasennossa tanssipari on vierekkäin ja tanssin ensimmäisellä säkeellä tanssitaan askel-askel-potku-osioita ja sen jälkeen vaihdetaan puolta. Toisella säkeellä toistetaan potkuosiot ja lopuksi vaihdetaan taas puolta. Kolmannella ja neljännellä säkeellä tanssitaan Polkkaa joko kokonaan oikealle pyörien tai ensin oikealle ja sitten vasemmalle pyörien.
20. Polkka
Polkka on nopea tanssi, jota on tanssittu Suomessa 1840-luvulta lähtien. Suomessa tanssittavan Polkan paino on päkiöillä ja polvet ovat suorina, mutta nilkat joustavat voimakkaasti. Perusaskeleeseen kuuluu tasahyppy, askel ja ponnistus. Polkassa tanssipari liikkuu tanssisuunnassa syliotteessa kylkijohteisesti.
21. Hidas Lavafoksi
Hidas Lavafoksi sopii nimensä mukaisesti hitaaseen foksimusiikkiin. Se on nautinnollinen ja helppo tapa tanssia hitaita. Sen askelikko perustuu hidas-nopea-nopea -rytmitykseen. Askelikkoa voidaan täydentää pelkillä hitailla askelilla kävellen tai pyörien.
22. Blues
Blues sopii tanssittavaksi hitaaseen musiikkiin. Siinä on helppo peruskaava, jonka omaksuu nopeasti. Siinä voi hyödyntää myös Hitaan Lavafoksin kuvioita.
23. Wanha Tango
Wanha Tango on helppo, letkeä ja mukava tapa tanssia Tangoa. Wanhaa Tangoa on tanssittu Suomessa 1940- ja 1950-luvuilla ja nyt se on palaamassa uudelleen. Rytmitykseltään Wanha Tango poikkeaa tavallisesta Tangostamme, koska sen tanssirytmi on hidas-nopea-nopea-hidas.
24. Argentiinalainen Tango
Argentiinalainen Tango on kansainvälinen, tyylikäs tanssi. Se sopii treenilajiksi sellaisille, jotka ovat jo harrastaneet muita tanssilajeja. Vaikka Argentiinalainen Tango poikkeaakin paljon kotoisesta suomalaisesta Tangostamme, saat siitä haltuun osia, joita voit hyödyntää myös tavallisessa Tangossa.
25. Laivasto-Swing
Laivasto-Swingin muita nimityksiä ovat Big Band Swing (BBS) ja Herrasmiesswing. Se on kiva kädenalitanssi, jossa on Fuskusta tuttuja kuvioita. Perusaskel noudattaa nopea-nopea-hidas -rytmitystä. Ennen kuin treenaat Laivasto-Swingiä, kannattaa ottaa Fusku haltuun.
26. Lindy Hop
Lindy Hop on laajalle ympäri maailmaa levinnyt Rock´n´Swing-tanssi, jonka juuret ovat Amerikassa 1900-luvun alkupuolella. Suomessa Lindyä on tanssittu 1990-luvulta lähtien. Lindy Hop on tanssina pyöreää ja jammailevaa. Valmiit tanssikuviot helpottavat tanssin omaksumista, mutta Lindy Hopissa voi jokainen myös toteuttaa itseään vapaasti. Jiven tanssiminen auttaa Lindy Hopin omaksumisessa.